Kun viranomaiset myöntävät virheen kirjallisesti – mutta kukaan ei korjaa sitä
1. Kunnan rakennusvalvonta – loppukatselmus
2. Rakennusvalvonta – selvitystyö
— Markku Aro, rakennustarkastaja, 6.4.2022 K37
3. Kaupunginhallitus
⚠️ Näytä: Miten kaupunki esti oikeusturvan
Kaupunginlakimies Turo Järvinen laati päätösesityksen K11, jossa hän muutti kantelun aiheen:
- Kantelu koski: Rakennusvalvonnan laiminlyöntiä (laillisuusvalvonta)
- Esitys käsitteli: Rakentamisen laatua (laadunvalvonta)
“Huomasimme, että esityslistassa on kirjaamis- ja asiavirheitä. Haluamme, että nämä virheet tulevat korjatuksi ennen varsinaista kokousta.”
Lähetimme sähköpostin kaikille kaupunginhallituksen jäsenille 26.3.2022 klo 8.42 — kaksi päivää ennen kokousta. K9
Kaupunginhallitus hyväksyi Järvisen esityksen yksimielisesti — vaikka tiesi sen käsittelevän väärää asiaa. K12
4. Kaupungin uhkaus
— Reima Ojala (tekninen johtaja), Markku Aro (rakennustarkastaja), Turo Järvinen (kaupunginlakimies), 2.2.2023 K75
Miksi uhkaus oli laiton?
Työturvallisuuslaki 28 § koskee työntekijöiden välistä häirintää työpaikalla — ei kansalaisen ja viranomaisen välistä viestintää.
Kansalaisen oikeus tehdä kanteluita ja reklamaatioita perustuu perustuslain 21 §:ään, hallintolain 8 §:ään ja julkisuuslain 9 §:ään.
Viranomaisen uhkaus häirintäsyytteillä oikeuksiaan käyttävää kansalaista kohtaan on virka-aseman väärinkäyttöä.
5. Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto)
— Ville Huurinainen, ylitarkastaja, Tukes, 13.1.2023 K39A
6. Energiavirasto
7. Poliisi (ensimmäinen tutkintapyyntö)
8. Oikeuskansleri
9. Eduskunnan oikeusasiamies (ensimmäinen kantelu)
10. Aluehallintovirasto – tutkinta alkaa
— Ulla Peltola, AVI, 20.11.2023 K65
11. Poliisi (toinen tutkintapyyntö)
12. Korkein hallinto-oikeus
13. Eduskunnan oikeusasiamies (toinen kantelu)
14. Aluehallintovirasto – tutkinta keskeytetty
15. Valtiovarainministeriö
16. Käräjäoikeus
📋 TODISTAJANKUULEMISET
Käräjäoikeudessa neljä Naantalin viranomaista todisti valalla. Kuulemisista paljastui, että viranomaiset tiesivät lain vaatimuksista mutta päättivät toimia “harkinnallisesti” niiden vastaisesti.
“Se oli varmaan heti tiedossa, että lupa on vanhentunut […] harkinnallisesti ajateltuna katselmuksen voi suorittaa pois.”
— Rakennustarkastaja Ellilä, käräjäoikeus 8.10.2025
17. LähiTapiola – kolmas osapuoli vahvistaa toimivaltaepäselvyyden
— LähiTapiola, 15.1.2026 K87
Miksi tämä on merkittävää?
Vakuutusyhtiön alkuperäinen päätös 29.10.2025:
“Käräjäoikeus ei ole toimivaltainen arvioimaan valvontaviranomaisen toimia, sillä kyseinen toimivalta kuuluu hallintotuomioistuimelle, ensisijaisesti hallinto-oikeudelle.”
Korjattu päätös 15.1.2026 (oikaisupyynnön jälkeen) K87:
Vakuutusyhtiö myöntää, että asia kuuluu käräjäoikeuteen.
Kehäpäätelmä vahvistettu:
- KHO: “Loppukatselmus ei ole purkukelpoinen” (ei kuulu meille)
- Käräjäoikeus: “Valvontaviranomaisen toiminta hallinto-oikeudelle” (ei kuulu meille)
- LähiTapiola: “Asia kuuluu käräjäoikeuteen” (riippumaton vahvistus)
Kun ammattitoimija, joka arvioi oikeudellista riskiä, on eri mieltä tuomioistuimen kanssa, oikeusjärjestelmässä on rakenteellinen ongelma.
18. Hovioikeus
19. Eduskunnan oikeusasiamies (kolmas kantelu)
- KHO ei tutkinut ensisijaista mitättömyysvaatimusta
- Käräjäoikeus kieltäytyi arvioimasta loppukatselmuksen laillisuutta
- Valvontaviranomaiset tunnustivat lainrikkomuksen mutta kieltäytyivät puuttumasta
📋 Kantelun keskeiset väitteet
Hakemuksessa ensisijainen vaatimus oli loppukatselmuksen mitättömyys (ei valitus). KHO ratkaisi asian valitus- ja purkukelpoisuuden perusteella ottamatta kantaa siihen, oliko toimi oikeudellisesti pätevä lainkaan.
Mitättömyysväite eroaa oikeudellisesti tavallisesta muutoksenhausta: jos viranomainen toimii ilman toimivaltaa, kysymys ei ole virheellisestä päätöksestä vaan mahdollisesti mitättömästä toimesta.
Vuonna 2011 KHO katsoi, että kun viranhaltija hyväksyi rakennuksen käyttöön luvan ehdon vastaisesti, katselmuspöytäkirja sisälsi valituskelpoisen päätöksen.
Kantelijoiden tilanne oli vakavampi (lupa rauennut 9 vuotta aiemmin, osaa rakennuksesta ei ole koskaan luvitettu), mutta KHO katsoi 2024, ettei loppukatselmus ollut valituskelpoinen. KHO ei selittänyt, miksi ratkaisu poikkesi aiemmasta.
Kun hallintotuomioistuin ja yleinen tuomioistuin molemmat kieltäytyvät arvioimasta toimen laillisuutta, syntyy tilanne jossa:
- Viranomaisen oikeusvaikutteinen toimi jää ilman tuomioistuinvalvontaa
- Laillisuuskysymys kiertää järjestelmässä saamatta vastausta
- Perustuslain 21 § ja kansainväliset velvoitteet eivät toteudu
LähiTapiola (tammikuu 2026) katsoi, että asia kuuluu käräjäoikeuteen — suoraan vastoin käräjäoikeuden omaa arviota. Kun ammattitoimija, jonka taloudellinen riski riippuu oikeasta jurisdiktioarvioinnista, päätyy eri lopputulokseen kuin tuomioistuin, toimivaltaepäselvyys on todellinen.
🌍 Kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet
Euroopan ihmisoikeussopimus, 6 artikla
Turvaa oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että myös hallinnollisissa asioissa on turvattava tehokas pääsy tuomioistuimeen, kun kysymys on henkilön oikeuksiin vaikuttavasta asiasta.
Kantelijoiden tapauksessa loppukatselmuksella oli ratkaiseva vaikutus 445 000 € kiinteistökauppaan.
EU perusoikeuskirja, 47 artikla
Turvaa oikeuden tehokkaaseen oikeussuojakeinoon. Jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino tuomioistuimessa.
Suomi EU-jäsenvaltiona on velvollinen ylläpitämään järjestelmää, joka takaa tehokkaan oikeussuojan.
Kantelijoiden tapauksessa:
- Ei käytännössä minkäänlaista oikeussuojakeinoa loppukatselmuksen laillisuuden tutkimiseksi
- Hallintotuomioistuin ei ottanut kantaa ensisijaiseen vaatimukseen
- Yleinen tuomioistuin kieltäytyi arvioimasta hallinnollisen toimen laillisuutta
- Viranomaisen oikeusvaikutteinen toimi jäi kokonaan ilman tuomioistuinvalvontaa
Mitä oikeusasiamieheltä pyydetään:
- Arvioida, toteutuiko kantelijoiden oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan
- Arvioida, onko syntynyt oikeussuojavaje kun hallintotuomioistuin ja yleinen tuomioistuin eivät tutkineet loppukatselmuksen laillisuutta
- Arvioida, jättikö KHO tutkimatta ensisijaisen mitättömyysvaatimuksen
- Arvioida, poikkesiko KHO aiemmasta ratkaisulinjasta (KHO:2011:23) ilman riittävää perustelua
- Harkita yleistä suositusta vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi
20. Täydennys oikeusasiamiehelle – hovioikeuden päätöksen jälkeen
📋 Täydennyksen neljä pääkohtaa
Turun hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa asiassa S 18/2025/1533. Käräjäoikeuden ratkaisu jäi pysyväksi. Jatkokäsittelyluvan epäämistä ei arvostella sinänsä — se tuodaan esiin siksi, että sen myötä viimeinenkin tavanomainen mahdollisuus saada ydinkysymys aineelliseen arvioon sulkeutui.
Jokaisessa foorumissa on esitetty sama ensisijainen väite: toimivallatta toimitettu loppukatselmus on mitätön ja vailla oikeusvaikutuksia. Väitettä ei ole missään hylätty aineellisin perustein — kukin foorumi on vastannut sen viereiseen kysymykseen:
- KHO: ei valitus- eikä purkukelpoinen päätös
- Käräjäoikeus: laillisuus kuuluu hallintotuomioistuimelle
- Hovioikeus: ei jatkokäsittelylupaa
Alkuperäinen kantelu vetosi KHO:2011:23:een (katselmuspöytäkirjan valituskelpoisuus). Täydennys nostaa esiin toisen, ensisijaisen vaatimuksen ytimeen menevän ennakkopäätöksen — toimivallatta tehdyn hallintopäätöksen mitättömyyden.
KHO:lle toimitetussa hakemuksessa (valituksen sivut 8–9) vedottiin nimenomaisesti ja keskeisesti KHO:n omaan vuosikirjaratkaisuun KHO:2021:117:
“jos päätöksen tehnyt viranomainen ei ollut asiassa toimivaltainen, tehty hallintopäätös oli lähtökohtaisesti mitätön ja vailla oikeusvaikutuksia”
Ensisijainen vaatimus — loppukatselmuksen hyväksynnän mitättömyys — perustui suoraan tähän ratkaisuun. KHO:n päätöksessä 968/2024 ennakkopäätöstä KHO:2021:117 ei mainita kertaakaan — ei hyväksyen, ei soveltumattomaksi erotellen, ei edes ohimennen.
Oikeusasiamiestä ei pyydetä arvioimaan, sovelsiko KHO ennakkopäätöstään oikein, vaan onko PL 21 §:n turvaaman perustellun ratkaisun ja asianmukaisen käsittelyn mukaista, että asianosaisen nimenomaisesti esittämä ratkaisevan tuomioistuimen oma ennakkopäätös jää kokonaan vaille mainintaa, vaikka ensisijainen vaatimus on rakennettu sen varaan.
KHO totesi ensin, ettei pöytäkirja ole valituskelpoinen päätös, koska katselmus oli hyväksytty huomautuksitta. Tämän jälkeen se päätteli, että koska pöytäkirja ei ole valituskelpoinen, se ei voi olla purkukelpoinenkaan. Näin mitättömyyskysymys suljettiin pois hallintolainkäytön piiristä menettelyllisellä päättelyllä — ilman aineellista arviota siitä, oliko toimi ylipäätään oikeudellisesti pätevä.
⚖️ Perustuslain kolme suojakerrosta — kaikki murtuneet
Täydennyksen mukaan oikeusvaltio- ja oikeusturvasuoja muodostuu kolmesta toisiinsa kytkeytyvästä pykälästä, joista jokainen on tässä asiassa murtunut peräkkäin:
PL 2 § 3 mom.
Velvoittaa julkisen vallan käytön perustumaan lakiin. — Murtui rakennusvalvonnassa.
PL 21 §
Takaa asianosaiselle oikeuden saada lainvastaiseksi väitetty viranomaistoimi tuomioistuimen aineellisesti arvioitavaksi. — Murtui tuomioistuinkäsittelyssä.
PL 22 §
Asettaa julkiselle vallalle velvollisuuden turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. — Murtui kokonaisuutena järjestelmän tasolla.
Täydennyksen liitteet (jatkoa 19.4.2026 päivätyn kantelun liiteluetteloon):
- Liite 8 — Turun hovioikeuden päätös 15.5.2026
- Liite 9 — RakMK A1, erityisesti kohta 10.3
- Liite 10 — Non-Decision_Public_Act_CaseNote
“En pyydä oikeusasiamiestä muuttamaan tuomioistuimen ratkaisua tai ratkaisemaan kiinteistöriitaa. Pyydän laillisuusvalvonnallista kannanottoa siihen, onko oikeusjärjestelmän kokonaismenettelyssä syntynyt perustuslain kannalta hyväksymätön oikeussuojavaje, kun asianosaisen ensisijainen oikeuskysymys on jäänyt ilman aineellista ratkaisua jokaisessa foorumissa.”
KEHÄPÄÄTELMÄ
Hallinto-oikeus: “Emme voi kumota, koska loppukatselmus ei ole valituskelpoinen päätös.” K77
Yleinen tuomioistuin: “Emme voi arvioida lainmukaisuutta, koska hallinto-oikeus ei ole kumonnut.” K78
LähiTapiola (riippumaton): “Asia kuuluu käräjäoikeuteen.” K87
Poliisi: “Asia kuuluu AVI:lle.” K57
AVI: “Emme tutki rikosoikeudellisia kysymyksiä.” K70
Hovioikeus: ei avannut kehää – jatkokäsittelylupa evättiin, ydinkysymystä ei tutkittu. K106
Täydellinen kehä. Kukaan ei ole vastuussa.
Kun riippumaton ammattitoimija on eri mieltä tuomioistuimen kanssa,
oikeusjärjestelmässä on rakenteellinen ongelma.
⚠️ Kehäpäätelmä käytännössä: sama virkamies, kaksi vastausta
“Kuntalain 10 §:n 2 momentin perusteella kantelun voi tehdä myös aluehallintovirastolle (AVI), joka voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan.”
→ Ohjaa asian pois poliisilta AVIlle
“Kaupungin käsityksen mukaan aluehallintoviraston toimivaltaan (AVI) ei kuulu kantelukirjelmässä pyydetyllä tavalla rikoslain tunnusmerkistöjen täyttymisen tutkiminen. Sen osalta poliisi on jo tehnyt tutkimattajättämispäätökset.”
→ Ohjaa asian pois AVIlta poliisille (joka jo jätti tutkimatta)
Sama henkilö — kaksi vastakkaista ohjausta — tavoite: kukaan ei tutki.
Tämä ei ole vahinko. Tämä on strategia.
Kaupunginlakimiehen toimet 2022–2024
Yhden virkamiehen dokumentoitu rooli oikeusturvan estämisessä
Uhkaa asumiskiellolla
“Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen.”
Kantelijat olivat juuri ilmoittaneet rakennusvalvonnan virheistä. Kaupunginlakimies vastasi uhkaamalla heitä asumiskiellolla.
Vääristää kantelun sisällön
Uhkaa häirintäsyytteillä
“Muutoin yhteydenotot asiassa suoraan viranhaltijaa Naantalin kaupunki työnantajana käsittelee työturvallisuuslain 28 §:n mukaisena häirintänä.”
Työturvallisuuslaki 28 § koskee työntekijöiden välistä häirintää – ei kansalaisen oikeutta tehdä kanteluita viranomaiselle.
Ohjaa poliisin AVIlle
“Kuntalain 10 §:n 2 momentin perusteella kantelun voi tehdä myös aluehallintovirastolle (AVI), joka voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan.”
Poliisi jättää asian tutkimatta K57 vedoten tähän ohjaukseen.
Ohjaa AVIn poliisille
“Kaupungin käsityksen mukaan aluehallintoviraston toimivaltaan (AVI) ei kuulu kantelukirjelmässä pyydetyllä tavalla rikoslain tunnusmerkistöjen täyttymisen tutkiminen. Sen osalta poliisi on jo tehnyt tutkimattajättämispäätökset.”
Kolme kuukautta aiemmin sama henkilö ohjasi asian pois poliisilta AVIlle. Nyt hän ohjaa sen pois AVIlta poliisille.
Kaksi vuotta. Viisi dokumentoitua toimea. Yksi tavoite.
Uhkaukset, sisällön vääristely ja ristiriitaiset ohjaukset eri viranomaisille muodostavat kokonaisuuden, jossa kansalaisen oikeusturva on järjestelmällisesti estetty.
Kaikki yllä olevat lainaukset ovat suoria sitaatteja virallisista asiakirjoista.
~100 dokumenttia. Kirjalliset myönnytykset. Nolla seuraamusta.
Kaikki viranomaiskirjeenvaihto on julkista ja dokumentoitu.
Tutustu dokumentteihin →